Lempäälässä yrittäjät ja kunta tekevät ympäristötyötä #yhdessä
Lempäälän kunnan ja yrittäjien yhteinen Earth Hour -paneelikeskustelu käytiin Ideakeskus LIVE -verkkotapahtumana perjantaina 26.3.2021. Kuntaa edustivat kunnanjohtaja Heidi Rämö ja hankejohtaja Lari Laakso, yrityksiä Kiilto Oy:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvinen sekä maaseutuyrittäjä Mikko Tappura ja sisustussuunnittelija-yrittäjä Eeva Marikka Aalto. Nuorten äänen keskusteluun toi Lempäälän Lukion Ilmastosotureiden Veera Hussa. Keskustelua johdatteli tuttuun, rakentavaan tapaan Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen.
Kuva 1. Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ja Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen
– Ilmasto ja ympäristökysymykset näkyvät arjessamme joka päivä, kertoo kunnanjohtaja Heidi Rämö.
Meillä koko organisaatio on mukana tässä työssä. Jokaisessa yksikössä tehdään omat lupaukset HINKU-tavoitteiden edistämiseksi.
Lempäälän kunta on ollut jo yli 10 vuotta kestävän kehityksen kunta. Tällä valtuustokaudella olimme maakunnan toinen ja Tampereen kaupunkiseudun ensimmäinen HINKU-kunta. Tavoitteenamme on vähentää 80 % hiilidioksidipäästöjä kunnan alueella vuoteen 2030 mennessä.
Todellinen tienraivaajahanke Lempäälässä on aurinkoenergiaan ja älyteknologiaan perustuva LEMENE-hanke, jossa tavoitteena on tuottaa yrityksille paikallisesti puhdasta lähienergiaa niin, että siitä voi tulla kilpailuetu ja bränditekijä. Tavoitteemme on tarjota meidän yrityksille mahdollisuuksia toimia tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Meidän tehtävämme on etsiä käytännön ratkaisuja, kiteyttää Rämö.
Kunnan merkittävistä hankkeista Rämö nosti esiin ajankohtaisen uimahallihankkeen, jossa valtuustossa päätettynä reunaehtona on energiatehokkuus.
– Lempäälän Energia huolehtii Yhteistyössä Ideaparkin kanssa siitä, että siellä on vihreää energiaa käytössä ja lämmöntalteenotto sekä muu energiatehokkuus toteutuu.
Lempäälä-talo on energia- ja elinkaaritehokas
– Otimme jo Lempäälä-talon suunnitteluvaiheessa ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmat vahvasti mukaan ja asetimme koko työn pohjaksi paljon tärkeitä tavoitteita, kertoo hankejohtaja Lari Laakso. Tavoitteisiin on onnistuttu vastaamaan hienosti. Lempäälä-talo on lähes nollaenergiatalo. Aurinkopaneelikenttä talon katolla täyttää normaalin energian käytön. Energiahallintaa toteuttavat mm. huonesäätimet, liiketunnistimet ja hiilidioksidianturit. Lämmitys ja ilmastointi on tarkoituksenmukaista ja säästää energiaa. Tarjoamme myös asiakkaillemme Lempäälä-talon pysäköintihallissa 150 sähköauton latauspistettä.
– Urakoitsijat ja tekijät loivat yhteishengen, jolla monien tavoitteiden täyttämiseksi räätälöitiin oma malli, jossa kaikki osapuolet istuivat samassa pöydässä. Hankkeen aikana maapankki-toteutuksessa kaikki maamassat tutkittiin, varastoitiin ja käytettiin hyödyksi keskustan alueella. Näin säästyi sekä euroja että ympäristöä.
– Me emme vain hankkiudu jostakin eroon, vaan huolehdimme kaikesta kestävän kehityksen mukaisesti, totesi Rämö. Hyvä esimerkki on myös alueella ollut vanha S-marketin rakennus, joka on nyt uusiokäytössä Valkeakoskella. Rakennus purettiin ja siirrettiin, myös perustusten materiaalit kierrätettiin edelleen.
Kiilto Oy:n ”Lupaus ympäristölle”
– Lupaus ympäristölle tarkoittaa, että asetimme kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan Kiilto Oy on hiilineutraali vuonna 2028. Sen toteuttaminen vaatii tekoja ja innovaatioita, kertoo johtaja Raija Polvinen. Myös Kiilto Oy:ssä koko henkilöstö ympäri maailman on sitoutunut tavoitteisiin. Kukaan ei voi yksin tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin.
Kuva 2. Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen ja Kiilto Oy:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Raija Polvinen
Kiillon ympäristölupauksessa tärkeät näkökulmat ovat: energia, materiaalivalinnat, palvelut sekä pakkaukset ja logistiikka. Näistä kustakin Polvinen kertoi paneelissa käytännön esimerkkejä. Esimerkiksi vihreissä materiaalivalinnoissa vähennetään fossiilisten ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja pienennetään jätemäärää, palveluissa halutaan puolestaan auttaa asiakkaita vähentämään jätteen määrää ja pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.
– Kiillon Lempäälän tehtaalla kerätään hukkalämpö hyötykäyttöön lämpöpumppujen avulla, kertoi Polvinen. Tehdas tarvitsee käyttämäänsä fossiilista maakaasua lähinnä kylmimpinä pakkaspäivinä. Näin on vähennetty maakaasun käyttöä yli kolmanneksella ja hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet vuositasolla 485 tonnia.
– Innovaatiot mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen pienemmällä ympäristökuormituksella, toteaa Polvinen. Esimerkkinä ”Origin by ocean” -hankkeessa Kiilto Oy:llä on testausvaiheessa innovaatio, jossa Itämeren levästä jalostetaan biopohjainen raaka-aine hygienia- ja puhdistustuotteisiin. Yhteistyötä tehdään myös mm. osallistumalla 4H-Taimiteko toimintaan, jossa alle 18-vuotiaat nuoret voivat työllistyä metsän istutukseen. Ympäristöteko on samalla myös työllistämisteko.
Kunnanjohtaja Rämön mukaan Kiilto Oy:n iso näkyvyys moottoritien varressa on tärkeää ja se, että ympäristötyö on yrityksen strategian ytimessä, on meille kaikille merkityksellistä. Yhdessä olemme enemmän, kiittelee Rämö.
– Usko tulevaisuuteen, mutta älä unohda vaikuttaa siihen, muistutti Polvinen vielä puheenvuoronsa päätteeksi.
Ympäristöarvot ja kestävyys yrittäjyyden perustana
– Metsä-Tappuran päätoiminta on vanhojen talojen korjaaminen, ja liiketoiminta perustuu puulle. Saha, höyläämö ja puusepänliike, joihin hankitaan raakapuuta lähialueelta ja jalostetaan sitä, kertoo maaseutuyrittäjä Mikko Tappura yrityksestään. Materiaaleja tarvitaan, kun vanhat talot halutaan ennallistaa ja kunnostaa perinteitä kunnioittaen.
Kuva 3. Hankejohtaja Lari Laakso, kunnanjohtaja Heidi Rämö, Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen, maaseutuyrittäjä Mikko Tappura ja sisustussuunnittelija-yrittäjä Eeva Aalto.
Meillä on jo kuudes sukupolvi tässä maapaikassa Nurmella ja perheessä kulkee perintönä ”yli sukupolvien ajattelu”, joka onneksi on nousussa yleisemminkin. Sitä kautta yrittäjä kokee arvostusta omalle tekemiselle, sanoo Tappura tyytyväisenä.
– Rakennuksen elinkaarena 50 vuotta on järkyttävän lyhyt aika, toteaa Tappura. Pitäisi pyrkiä siihen, että se on 100–200 vuotta tai katsoa mallia eteläisemmästä Euroopasta, jossa on satoja vuosia vanhoja rakennuksia edelleen käytössä. Pitäisi siis katsoa vieläkin kauemmas.
Ympäristöajattelun ja kierrätyksen takana on vanha hyve, säästäväisyys. Uusista innovaatioista, kuten biokaasuautosta, saadaan tuplahyöty, kun sitä ei ulosmitata heti, vaan lisätään vielä esim. kimppakyydeillä, selittää Tappura omaa arvopohjaansa ja ajattelutapaansa.
– Suunnittelijalla on suuri valta, kertoo kolme taloa itse kunnostanut sisustussuunnittelija ja yrittäjä Eeva Aalto. Päätän mitä materiaaleja ehdotan. Esimerkiksi keittiösuunnittelussa kierrätysinnostus on noussut valtavasti ja se vaatiikin aivan erilaista suunnittelua. Tarvitaan runsaasti tietoa esimerkiksi luonnon- ja kierrätysmateriaaleista. Vastuuta suunnittelijalla on paljon.
– Vanhan kunnostamiseen liittyvät aina kädentaidot, perinteiset työtavat, tekemisen ja laadun arvostaminen, jopa hidas elämä. Kunnostamisessa ja tuunaamisessa voidaan myös hyödyntää kädentaitajia lähiseudulta, korostaa yhteistyötä arvostava Aalto.
Taitojamien talolla Aalto pyörittää kurssitoimintaa ja siellä on pieni kauppa. Nuorten ompelukurssilla, nousi kysymys, kuinka voidaan näin halvalla myydä vaatteita, kun tekemisessä on näin valtava työ. Se herätti konkreettisesti ajatuksia kuluttamisesta.
Ilmastosoturit taistelevat ympäristön puolesta
Lempäälän lukion Ilmastosoturit on opiskelijalähtöinen ryhmä, jonka tavoitteena on ympäristötiedon levittäminen, fiksuihin valintoihin kannustaminen, asioihin vaikuttaminen ja toivon luominen. Ryhmän saavutuksia ovat mm. kasvisruuan menekin lisääminen ja puuarboretum Halkolannotkoon, edustukset erilaisissa tilaisuuksissa, mm. ympäristöministeriössä sekä Ilmastosoturit-liikkeen käynnistäminen nuorten keskuudessa.
Kuva 4. Lempäälän yrittäjien puheenjohtaja Ismo Paananen ja Ilmastosoturi Veera Hussa
Ryhmään kuuluu 75 nuorta ja yhdessä tekeminen on tärkeää, kertoo ilmastosoturi Veera Hussa. Perustamisen yksi syy oli nuorten ilmastohuoli ja ahdistus, jota nuoret kokevat. Tähän on yhteisöllisyys tuonut helpotusta.
Ryhmän Virta-kampuksella tekemän kyselyn tuloksista Hussa kertoo, että julkisessa liikenteessä ja kevyen liikenteen väylissä on puutteita. Viimekädessä opiskelijat ja kuntalaiset tekevät valinnan, millä liikkuvat. Mutta jos mahdollistetaan hyvät valinnat, se helpottaa päätöksiä, sanoo Hussa.
Yhteistyön uusia muotoja
Keskustelussa Tappura herätti kysymyksen, miten voidaan kompensoida esim. uusilta, rakennettavilta alueilta kaadettavaa metsää ja näin poistuvia hiilinieluja.
Kunnanjohtaja Rämö vastasi kunnan tarjoavan yrityksille mahdollisuuden yhteistyösopimusten kautta ostaa kompensaatiota Lempäälän kunnan omistamille alueille ja esim. istuttaa puita, jolloin hiilinielu ei pienene. Kun joudutaan kaatamaan rakennettavalta alueelta metsää, useimmiten talousmetsää, on vastaavasti rauhoitettu alueita ja lisätty lähivirkistysalueita eli huolehdittu siitä, että kokonaistasapaino säilyy. Tätä myös seurataan, toteaa Rämö.
– Kunnalle on myös merkitystä, millainen yritys meille sijoittuu. Esimerkiksi juuri vuoden vaihteessa Lempäälään tullut DB Schenker, joka on kuljetusalan yritys, kiinnittää paljon huomiota ympäristöasioihin. Tontinluovutuksen yhteydessä käydään keskusteluja, joissa kiinnitetään huomiota yritysvaikutusten arviointiin, rakentamiseen ja energiakysymyksiin.
Mahdollista on myös uusien alueiden kohdalla nostaa ympäristökysymykset keskiöön, niin että alueelle sijoittuville yrityksille se on ”brändiarvo”. Tätä on suunniteltu jo uudelle Saikan asuntoalueelle, niin että sinne sijoittuville kuntalaisille tarjotaan kompensaatiomahdollisuus. Sama käytäntö voi toimia myös yritysalueelle, sanoo Rämö.
– Kunnan ympäristökysymysten ytimessä on maankäytön suunnittelu ja valtuuston strategiset päätökset, joissa asumista keskitetään pääväylien varrelle. Joukkoliikenne mahdollistuu vain käyttäjien kautta. Tätä tukee esim. junapilotti. Muilla toimenpiteillä turvataan asumismahdollisuudet lähelle. Yrittäjien kanssa on mietitty mm. syöttöliikennettä sekä kuntakeskuksen ja Ideaparkin välisiä liikennemuotoja.
Maakuntakaavassa on Sääksjärvi määritelty aluekeskukseksi. Yhteys sieltä Hervantaan on tärkeä. Lempäälää halkoo pitkä moottoritie, jonka päästöt lasketaan meidän rasitteeksi. Tämä on se haaste, johon me etsimme käytännössä ratkaisuja, kiteyttää kunnanjohtaja Rämö.
Katso koko keskustelu YouTubesta Ideakeskus Lempäälä –kanavalta:
Earth Hour #Lempäälä –viikosta löytyy lisätietoa Lempäälän kunnan verkkosivulta: